TekstiT: Annina Laine, Sofia Spets & KAKSPY RY - Kuvat: Anni Raasu - kakspy ry © 2020

Läheisen sairastumista tai psyykkistä oireilua voi olla aluksi vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Tilanteeseen liittyy paljon uusia asioita, jotka saattavat hämmentää ja pelottaa. Psyykkisesti oirehtivan läheinen tarvitsee usein itsekin tukea ja tietoa sopeutuakseen uudenlaiseen tilanteeseen.

Huoli läheisestä saattaa tuntua ylivoimaiselta. Omat keinot auttamiseen ja oma jaksaminen voivat olla koetuksella. Tämä opas on tehty sinulle, joka kamppailet huolenpitotilanteen kanssa, etsit tietoa, kaipaat tukea sekä ymmärrystä haastavaan tilanteeseesi. Opas on kehitetty erityisesti Kymenlaakson tarpeisiin ja palveluita kuvattaessa keskitytään pääsääntöisesti tämän alueen palveluihin.

MIELENTERVEYSOMAINEN

Mielenterveysomainen voi olla kuka tahansa, jolla on herännyt huoli läheisensä mielenterveydestä. Omainen voi olla perheenjäsen, ystävä, naapuri tai vaikka työkaveri. Mielenterveysomaista voidaan kutsua myös mielenterveysläheiseksi.

Huolenpito psyykkisesti sairaasta läheisestä vaikuttaa väistämättä myös omaisen hyvinvointiin. Kokemus kuormituksen tasosta vaihtelee elämäntilanteen, ihmisen taustan sekä käytettävissä olevien voimavarojen mukaan.

Huolenpitotilanne voi pitää sisällään ristiriitaisiakin tuntemuksia; tarvetta ja halua auttaa läheistä, mutta myös häpeää ja pelkoa tilanteesta. Omainen voi kokea tarvetta muodostaa selkeät rajat huolenpidolle, ottaa etäisyyttä oireilevaan läheiseen ja samalla tuntea syyllisyyttä näistä asioista. Läheisenä oleminen vaatii sopeutumista muuttuvaan tilanteeseen. On tärkeää muistaa huolehtia myös omasta jaksamisesta.

Omaisen kuormittumista voi tarkastella kahdella eri tavalla, subjektiivisena ja objektiivisena rasituksena.

Subjektiivinen rasitus
Läheisen sairaudesta koituvat psykologiset seuraukset; syyllisyys, häpeä, viha, epävarmuus, suru, pelko.

Objektiivinen rasitus
Huolenpitotilanteen mukanaan tuomat vaatimukset ja muutokset omaisen elämässä; arkipäivän asioiden hoitaminen, vapaa-ajan vieton rajoitukset, taloudellinen tilanne, ihmissuhteet.

Huolenpitotilanne voi aiheuttaa haasteita omaisen omalle hyvinvoinnille. Omaisen stressitekijät voivat muodostua esimerkiksi

heikosta taloudellisesta tilanteestavaikeasta huolenpitotilanteestavähäisistä voimavaroistasairastuneen kanssa asumisesta, yksinhuoltajuudesta, yksin asumisestasairastuneen läheisen käyttäytymisestäsairauden asettamista rajoitteista sairastuneen elämäänsairastavan läheisen toimintakyvystä ja tuen tarpeestaomaisen huolenpitoon käyttämän ajan suuruudestatyytymättömyydestä mielenterveysalan ammattilaisiinvertaistuen puutteesta.
Omaisen hyvinvointi on riippuvainen siitä, minkälainen huolenpitotilanne on kyseessä. Mitä läheisempi suhde omaisella on läheiseensä tai jos perheessä on useampia sairastuneita, sitä rankemmaksi huolenpitotilanne usein koetaan.

On kuitenkin huomioitava, että aina huolenpitotilanne ei tunnu suurena rajoitteena omalle elämälle. Joillekin se voi olla myös palkitsevaa ja voimaannuttavaa konkreettista toimintaa. Omainen voi nauttia sairastuneen läheisen seurasta ja tuntea olevansa hänelle tärkeä osa elämää. Parhaimmillaan tuki voi olla vastavuoroista ja lähentää omaisen ja sairastuneen välistä suhdetta entisestään. Kyky selviytyä yhdessä vaikeista tilanteista voi kehittyä ja sitoutuminen läheisiin ihmissuhteisiin kasvaa.


Lähteet:

Hirstiö-Snellman, P., Luodemäki, S. & Ray, K. 2009. Arjessa mukana. Omaistyön käsikirja. Helsinki: Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry.

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. 2017. Omaisen ABC-koulutus. Opas ohjaajalle.

Nyman, M. & Stengård, E. 2005. Hiljaiset vastuunkantajat. Omaisten hyvinvointi 2001-2004. Helsinki: Miktor Ky.

MIELENTERVEYS

Mielenterveys voidaan ymmärtää monella eri tapaa. Vielä 1950-luvulla mielenterveydellä tarkoitettiin mielen sairautta. Nykyään mielenterveys nähdään kuitenkin osana terveyttä ja hyvinvointia. Mielenterveys koostuu monesta eri tekijästä; psyykkisestä, fyysisestä, sosiaalisesta ja henkisestä ulottuvuudesta. Mielenterveyden ansiosta ihminen pystyy toimimaan ja työskentelemään omien kykyjensä mukaisesti ja selviytymään elämään kuuluvista paineista ja kuormituksesta. Oman toiminnan lisäksi mielenterveyteen vaikuttavat myös muut ihmiset, olosuhteet ja ympäristö.

Suojaavat ja haavoittavat tekijät

Mielenterveys vahvistuu suojaavien tekijöiden avulla. Mitä enemmän niitä on, sitä enemmän on todettu mielenterveysongelmien riskin alenevan. Haavoittavat tekijät sen sijaan heikentävät terveyttä ja hyvinvointia. Yksittäisellä riskitekijällä ei välttämättä ole suurta vaikutusta, mutta yhdistyneenä muihin tekijöihin riski voi moninkertaistua.

Ihminen on kokonaisuus

Alttius-stressi-mallilla tai haavoittuvuus-stressi-mallilla tarkoitetaan teoriaa, jonka mukaan mielenterveyden häiriön puhkeamiseen vaikuttaa henkilön biologinen alttius, kuormittava elämäntilanne sekä yksittäiset laukaisevat elämäntapahtumat. Nämä tekijät muodostavat kokonaisuuden, joka selittää psyykkistä sairastumista. Biologinen alttius reagoida stressiin on jokaisella omanlaisensa, se voi olla perittyä tai liittyä aivojen varhaisiin rakenteellisiin muutoksiin.

Haavoittuvuuteen vaikuttavat persoonallisuuden piirteet, kuten ahdistusherkkyys, taipumus vetäytyä ihmissuhteista ja oppimisvaikeudet. Päihteiden käyttö lisää haavoittuvuutta. Stressi voi syntyä asioista, jotka liittyvät sen hetkiseen, kuormittavaan elämäntilanteeseen, kuten työpaikan vaihtoon, muuttoon, menetykseen tai se voi olla jo pitkään jatkunut tilanne esimerkiksi sosiaaliseen verkostoon tai perheen vuorovaikutukseen liittyen.

Milloin on syytä huolestua?

Varomerkit ovat ensimmäisiä oireita siitä, kun stressitaso on jostain syystä kohonnut esimerkiksi elämässä tapahtuneen muutoksen seurauksena. Varhaisia varomerkkejä havainnoimalla voi seurata omaa tai läheisen vointia ja tunnistaa mahdollinen sairastumisriski. Varomerkkien lisääntyessä kannattaa ensisijaisesti keskittyä vähentämään stressiä nopeasti.

Kaikki oireet eivät aina viittaa automaattisesti sairastumiseen, sillä samoja oireita voi tulla ihan tavallisessa stressitilanteessa tai emotionaalisessa rasituksessa. Jotkin varomerkeistä voivat olla sellaisia, että läheinen henkilö huomaa ne helpommin kuin itse. Johtopäätösten tekemisessä tulee kuitenkin olla varovainen. Tuntemuksista on hyvä keskustella ja pohtia mitkä niistä ansaitsevat lisähuomiota tai ovat mahdollisen sairauden uusiutumisen varomerkkejä. Keskustelu on myös tärkeää, jos sinusta tuntuu siltä, että läheisesi kieltää oireensa.

Nopea hoitoon hakeutuminen voi vähentää oireiden voimakkuutta ja estää sairauden puhkeamisen. Toisinaan omaiset voivat tehdä sairastuneen kanssa sopimuksen siitä, mitä tulee tehdä varomerkkien ilmaantuessa.

Lähteet:

Hietaharju, P. & Nuuttila, M. 2010. Käytännön mielenterveystyö. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

MIELI Suomen Mielenterveys ry. 2019. Mielenterveys elämäntaitona. Mielen-terveyden ensiapu 1 –kirja. Waasa Graphics Oy.

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. 2017. Omaisen ABC-koulutus. Opas ohjaajalle.

Mielenterveystalo. Psykoedukaatio. Kokeile haavoittuvuus-stressi-mallia.

KRIISIT

Erilaiset kriisit kuuluvat elämään. Kriisit voidaan jaotella kehityskriiseihin, elämänkriiseihin ja äkillisiin kriiseihin. Kehityskriiseiksi ja -vaiheiksi kutsutaan elämän luonnollisia muutosvaiheita. Nuoruudessa on omat kehitysvaiheet, kuten itsenäistyminen ja muutto omaan kotiin. Aikuisuuden kehitysvaiheita voivat olla mm. uran luominen, perheen perustaminen, ikääntyminen, eläkkeelle siirtyminen tai leskeksi jääminen. Jokainen kehitysvaihe vie elämää eteenpäin. Kehityskriisejä pystytään usein ennakoimaan ja niihin voidaan varautua.

Kehityskriisien lisäksi elämään kuuluvat myös elämänkriisit. Elämänkriisillä tarkoitetaan muutostilannetta elämässä, kuten parisuhteen alkua/loppua, lapsen syntymää, työpaikan vaihtoa/irtisanomista tai muuttoa. Tällaisissa tilanteissa joutuu usein pohtimaan tulevaisuutta uudelleen ja tekemään joskus vaikeitakin päätöksiä. Aina elämänkriiseihin ei ole mahdollista itse vaikuttaa, kuten esimerkiksi irtisanomisen yhteydessä. Silloin tehtäväksi jää kriisin läpikäyminen ja sopeutuminen muuttuneeseen tilanteeseen.

Äkillisten tapahtumien yhteydessä käytetään myös nimitystä traumaattinen kriisi. Äkillinen kriisi eroaa kehitys- ja elämänkriiseistä siten, että siihen harvemmin pystyy varautumaan. Tällaisia tapahtumia ovat muun muassa onnettomuudet, väkivallan kohteeksi joutuminen, läheisen vakava sairastuminen, äkillinen kuolema ja itsemurha.

Sairastuminen synnyttää aina jonkinlaisen kriisin sairastuneen lisäksi myös omaisissa. Kriisi syntyy silloin kun kohtaamme jotain sellaista, jota emme pysty heti ymmärtämään vaan tarvitsemme aikaa tapahtuneen käsittelyyn. Kun psyykkinen sairaus koskettaa, omaiset ja sairastunut käyvät läpi hyvin samantapaisia vaiheita epätoivosta kohti sopeutumista. Sopeutuminen tilanteeseen vie oman aikansa ja on aina yksilöllistä.

Kriisiprosessissa voidaan havaita erilaisia elementtejä, joita useammat kokevat käyvänsä kriisissä läpi. Traumaattinen kriisi jaetaan neljään eri vaiheeseen: Sokkivaiheeseen, reaktiovaiheeseen, käsittelyvaiheeseen sekä uudelleen suuntautumisen vaiheeseen. Vaiheet voivat vaihdella eikä kriisi etene aina kronologisesti.

Sokkivaihe:
”Tää ei voi olla totta!”


Sokkivaihe alkaa heti kriisin laukaisseen tapahtuman jälkeen. Sokkivaihe suojaa mieltä, sillä liian suurta järkytystä ei voi ymmärtää hetkessä. Mieli torjuu todellisuuden ja tilanteen hahmottaminen on vaikeaa. Sokkivaihe antaa aikaa kohdata tapahtunut.

Tunteita: epätodellisuuden tunne, järkytys, avuttomuus, ahdistus, hallinnan menetys, ylireagointi, syyllisyys, häpeä.Reaktioita: Itku, epäusko, paniikki, kieltäminen, huutamisen tarve, tunteettomuus.Fyysisiä oireita: vatsakivut, päänsärky, sydämen tykytys, pahoinvointi, käsien hikoaminen.
Reaktiovaihe:
”Tää ei saa olla totta!”


Reaktiovaiheessa aletaan hiljalleen kohdata tapahtunutta – mitä on tapahtunut ja mitä merkitystä tapahtuneella on. Tämä vaihe voi kestää pitkänkin aikaa. Tunteet ovat voimakkaasti läsnä tässä vaiheessa ja ne saattavat vaihdella nopeasti. On tärkeää, että vaihetta läpi käyvällä on mahdollisuus tulla kuulluksi ja saada tukea arjesta selviytymiseen ja tapahtumien hahmottamiseen.

Tunteita: Toivottomuus, pelko, ärtymys, viha, syyllisyys, turhautuminen, ahdistus.Reaktioita: Itsesyytökset ja/tai syyllisen etsintä, pettymys, loppuun palamisen pelko tai kokemus.Fyysisiä oireita: väsymys, unettomuus, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, huimaus, vapina, sydämen tykytys, jännityksen aiheuttamat lihassäryt.
Käsittelyvaihe:
”Tää on totta!”


Tapahtunut aletaan ymmärtämään ja sitä ei enää kielletä. Ymmärtämisen myötä kohdataan tapahtuneen tuoma muutos ja menetys.

Tunteita ja reaktioita: Muistivaikeudet, ärtyneisyys, vetäytyminen sosiaalisista suhteista ja tilanteista.Tulevaisuuden hahmottaminen voi olla vaikeaa.Luopuminen
Uudelleen suuntautumisen vaihe:
”Miten pärjään tän kanssa?”


Tapahtuma alkaa muuttua osaksi elämää sekä osaksi omaa itseä. Tapahtunut ei ole enää jatkuvasti mielessä, ja elämä pystyy jatkumaan tapahtuneen kanssa.

Tunteita ja reaktioita: Toiveikkuus, aloitteellisuus, päättäväisyys, tavoitteellisuus, muutos ja sen hallinta.Uusien voimavarojen ja selviytymiskeinojen löytyminen
Kriisien ehkäisy

On tärkeä ymmärtää, että kaikkia kriisejä ei pysty ehkäisemään eikä välttämään, vaikka olisi kuinka varautunut. Läheisen sairastuminen tuo tullessaan kuitenkin sellaisia ongelmatilanteita, joita pystytään ehkäisemään ja joista pystytään selviytymään helpommin tiedostamalla ne, sekä tekemällä hyvä suunnitelma niiden varalta. Hyvä suunnitelma ongelmatilanteiden varalle antaa omaiselle varmuutta kohdata ongelmallisia tilanteita.

Miten ehkäistä ja toimia ongelmatilanteissa?

Selkeä kommunikointi läheisten kesken
Rauhallinen ja selkeä puhetyyli, ei syyttelyä tai kritisointia. Selkeä vuorovaikutus antaa mahdollisuuden tulla hyväksytyksi sekä kuulluksi sen sijaan, että pelkäisi arvostelluksi tulemista.

Laatikaa yhteiset pelisäännöt
Kun odotukset toisia kohtaan ovat selkeitä, on helpompi havaita sopimaton käytös, joka saattaisi johtaa kriisiin. Ongelmien huomaaminen tekee mahdolliseksi myös niihin puuttumisen sekä päättämisen sääntöjen rikkomisen seurauksista. Nopea puuttuminen sääntöjen rikkomiseen vähentää todennäköisyyttä, että jännite puhkeaisi riidaksi.

Kiinnitä huomiota stressin oireisiin ja stressitekijöihin
Avoin keskustelu ja toistensa tukeminen, päivittäisten rutiinien ylläpito, ongelmien ratkaiseminen yhdessä, rentoutumiseen varattu aika ja harrastukset vähentävät stressin vaikutusta. 

Kiinnitä huomiota uudelleen sairastumista ennakoiviin varomerkkeihin
Nopea puuttuminen läheisen oireiden pahentumiseen voi estää uudelleen sairastumisen. On hyödyllistä listata ennakoivat varomerkit ja laatia suunnitelma siitä, miten niiden ilmetessä toimitaan.

Rohkaise säännöllistä lääkkeiden käyttöä
Tutkimusten mukaan niillä psyykkisesti sairastuneilla, jotka eivät käytä lääkitystä ohjeiden mukaisesti on suurempi vaara sairastua uudelleen. Lääkityksen säännöllistä käyttöä edistää tieto lääkityksen tarkoituksesta ja sen mahdollisista sivuvaikutukset. 

Rajoita alkoholin ja huumeiden käyttöä
Psyykkisesti sairastuneella huumeet ja lääkkeet toimivat biokemiallisina stressitekijöinä. Sekä sairastuneen että läheisten tulisi ymmärtää päihteiden käytön yhteys suurempaan riskiin sairastua uudelleen. On tärkeää, että asioista ja huolesta pystytään keskustelemaan asianosaisten kanssa, hoitoon ohjaamisenkin vuoksi.

Anna itsellesi ja läheisellesi lupa erilaisiin tunteisiin. Älä pelkää itkeä tai nauraa.

Kriisi-/ongelmatilanteen arvioiminen

Kaikki läheisen oireissa tai käytöksessä tapahtuneet muutokset eivät vaadi välitöntä huomiota. Seuraavien kysymysten pohtiminen auttaa arvioimaan tilannetta:

Onko läheisesi tai joku muu vaarassa vahingoittua fyysisesti? Onko omaisuutta tuhoutunut tai onko omaisuus vakavasti vaarassa?Viittaako tämänhetkinen käytös uudelleen sairastumiseen, joka voi johtaa kriisiin? Onko alkoholin tai huumeiden käyttö aiheuttamassa uudelleen sairastumisen? Onko lääkityksen laiminlyönti lisäämässä riskiä sairastua uudelleen?
Kyseessä on kriisi, jos vastaus on myönteinen ainakin yhteen edellä lueteltuun kysymykseen. Jos vastaus on kaikkiin kysymyksiin kielteinen, kyseessä ei ole kriisi ja on aikaa selvitellä tilannetta. Kriisitilanteen syntyminen voidaan kuitenkin välttää tarttumalla nopeasti ongelmiin.

Kriiseistä selviytyminen

Jokaisella on oma tapansa selviytyä erilaisissa elämäntilanteissa. Omien selviytymiskeinojen tunnistaminen on tärkeää. Selviytymistä auttaa, jos käytössä on useita eri keinoja. Millaisen selviytyjän näet itsessäsi?

Henkinen selviytyjä
Omat arvot ja maailmankatsomus ovat tärkeitä ja turvaa tuovia asioita. Omien arvojen avulla pystyy löytämään elämälleen tarkoituksen ja pitämään toivoa yllä.

Emotionaalinen selviytyjä
Nauraa, itkee, tanssii, maalaa, kuuntelee musiikkia. Purkaa tunteet teoiksi, eikä patoa niitä sisäänsä.

Sosiaalinen selviytyjä
Haluaa keskustella, hakea tukea ja ottaa vastaan apua. Erilaiset ryhmät ja vertaistuki ovat tärkeitä.

Luova selviytyjä
Käyttää mielikuvitustaan löytäessään keinoja selviytyä, uskaltaen käyttää myös epätavallisiakin ideoita. Käyttää voimavaroinaan mielensisäisiä liikkeitä, taidetta, kirjallisuutta ja musiikkia.

Kognitiivinen selviytyjä
Tiedonhankkija ja ongelmanratkaisija. Käy sisäistä vuoropuhelua itsensä kanssa, tekee toimintasuunnitelmia, laittaa asioita tärkeysjärjestykseen.

Fysiologinen selviytyjä
Toiminnallinen selviytyjä. Purkaa paineensa liikkumalla, syömällä, nukkumalla tai ääritapauksissa turvautuu lääkkeisiin.

Lähteet:

FinFami Uusimaa ry s.a. Omaisen opas. WWW-dokumentti.

MIELI Suomen Mielenterveys ry. 2019. Mielenterveys elämäntaitona. Mielen-terveyden ensiapu 1 –kirja. Waasa Graphics Oy.

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. 2017. Omaisen ABC-koulutus. Opas ohjaajalle.

Mielenterveystalo. Tietoa mielenterveydestä. Mielenterveyden vahvistaminen. Kuinka selviydyn? WWW-dokumentti.

Mielenterveystalo. Myös läheinen tarvitsee tukea. WWW-dokumentti.

Ruishalme, O & Saaristo, L. 2007. Elämä satuttaa – kriisit ja niistä selviytymi-nen. Helsinki: Tammi

Saari, S. 2000. Kuin salama kirkkaalta taivaalta – kriisit ja niistä selviytyminen. Helsinki: Otava


MISTÄ TUKEA?

Tässä muutama eri taho, jonka kautta voit saada tukea itsellesi ja läheisellesi.

Akuuteissa tilanteissa ota aina yhteyttä omaan terveysasemaasi tai terveydenhuollon päivystykseen.

Soita 112
Hätätilanteessa tai kun tarvitset kiireellisesti viranomaisapua paikalleKun tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa.
Jos mietit, onko kyseessä hätätilanne vai ei, on aina parempi soittaa hätänumeroon kuin olla soittamatta.

KASVOKKAIN

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT KYMENLAAKSOSSA

Kymsoten mielenterveys- ja päihdepalvelut
Kymsoten asiakasneuvontaan ja -ohjaukseen voit olla yhteydessä, kun tarvitset tietoja mielenterveys- ja päihdepalveluista. Puhelimitse voidaan tarvittaessa tehdä sinulle tai läheisellesi (hänen luvallaan) myös hoidon tarpeen arviointi, jonka perusteella hoitotyön ammattilainen ohjaa sinut tai läheisesi oikeaan palveluun.

Asiakasneuvonta ja -ohjaus: 040 688 3784
Arkisin klo 8.30-15.30


Kriisivastaanotot
Kriisikeskukseen voi olla yhteydessä, jos sinä tai läheisesi tarvitsette tukea ja apua. Ajan voi varata suoraan kriisikeskuksesta ilman lähetettä. Kriisikeskuksessa voi asioida myös nimettömänä ja palvelut ovat maksuttomia.

> Kriisikeskusverkosto

> Vuoroveto-kriisikeskus Kouvolassa


Vertaistukiryhmät

Vertaistuessa on voimaa. Ajatus siitä, ettei ole ainoa, joka tuntee tai ajattelee näin, on lohduttavaa. Keskustelu samassa elämäntilanteessa tai samoja asioita kokeneiden kanssa auttaa jaksamaan ja hahmottamaan myös omaa tilannetta paremmin. Esimerkiksi kriisitilanteissa perheenjäsenten voi olla vaikea tukea toinen toisiaan, kun jokainen käy kriisiä läpi omassa tahdissaan ja omalla tavallaan. Silloin voi olla helpompi puhua ulkopuolisen kanssa, joka on käynyt läpi samoja asioita. Vertaisten kanssa voi jakaa paitsi tunteita ja kokemuksia, myös arkipäivän vinkkejä ja käytännön konkreettista tukea.

Vertaistukea on saatavilla monella eri tapaa, niin ryhmissä kuin kahden keskenkin. Kasvokkain tapahtuvien tapaamisten lisäksi myös verkosta löytyy lukuisia keskustelufoorumeita ja chat-sovelluksia, joiden kautta on usein mahdollista keskustella myös nimettömänä.


> Kakspy - Läheisneuvonta
Läheisneuvonnassa saat tietoa mielenterveys- ja päihdeongelmista sekä palveluista ja tukea omaan jaksamiseesi. Neuvonta on maksutonta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen tai vertaisohjaajan tarjoamaa luottamuksellista keskusteluapua.

> Kakspy - Läheisten ryhmät
Kakspy:n perhe- ja läheistyön vertaisryhmissä saa tukea omaan tilanteeseen ja jaksamiseen liittyvissä asioissa.


Klubitalot

Klubitalot ovat yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja mielenterveyskuntoutujille. Yhteisöllistä ja mielekästä toimintaa

Klubitalot SuomessaKakspy - KlubitalotKotka: Karhulan klubitaloHamina: Haminan klubitaloKouvola, Inkeroinen: Inksan klubitalo
Korttelikodit

Korttelikodit ovat kaikille avoimia paikkoja, joissa voi pistäytyä tai viettää aikaa.
Kouvolan korttelikoditKotkan korttelikodit


PUHELIMESSA

> Kymsoten sosiaali- ja kriisipäivystys
Sosiaali- ja kriisipäivystys tarjoaa akuuttia kriisiapua äkillisissä traumaattisissa tilanteissa, kuten lastensuojelutehtävissä, henkisessä ensiavussa, onnettomuustilanteiden jälkipuinnissa, sekä päivystävässä sosiaali- ja kriisityössä. Kriisiapua on saatavilla vastaanotolla, kotikäynnillä tai muussa sopivassa paikassa. Puhelimitse voi olla yhteydessä vuorokauden ympäri.

Etelä-Kymenlaakson päivystys
Kymenlaakson keskussairaala
Kotkantie 41, 48210 Kotka
Puh. 040 509 5111

Pohjois-Kymenlaakson päivystys
Pohjois-Kymen sairaala
Sairaalankuja 3 c, 45750 Sairaalanmäki
Puh. 0400 533 595


> Kymsote Aikuissosiaalityö
Aikuissosiaalityössä autetaan sosiaalisissa ja taloudellisissa ongelmatilanteissa sekä elämäntilanteiden muutoksissa ja kriiseissä. Asiakasohjauksesta saa puhelimitse neuvoa ja ohjausta omaan tai läheisen tilanteeseen. Asiakasohjaukseen voi soittaa myös nimettömänä.

Aikuissosiaalityön ohjaus ja neuvonta
Puh. 020 633 6225 tai 040 6323 012
Arkisin klo 9-14


Kirkon keskusteluapu
Kirkon palvelevan puhelimen keskusteluapu on luottamuksellista ja nimetöntä. Koulutetut päivystäjät tarjoavat mahdollisuuden purkaa mieltä ja päästä näin pahimman yli. Soitto maksaa tavallisen puhelun verran. Palveleva puhelin auttaa myös chatissa, netissä ja kirjeitse.

Palveleva puhelin: 0400 22 11 80
Joka päivä klo 18-24


VERKOSSA

> Kakspy ry
Kakspy ry, Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry, on kotkalainen voittoa tavoittelematon yhteisö, joka työskentelee mielen hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää mielenterveyttä ja tukea sekä kehittää mielenterveystyötä.

> Kakspy Facebook-sivu

> Läheiset mielen hyvinvointia etsimässä Kymenlaakso
Vertaisryhmä Facebookissa

> MIELI Suomen Mielenterveys ry:n verkkopalvelut

> Verkkokriisikeskus Tukinet

> Solmussa-chat aikuisille
Keskusteluapua aikuisille maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 15-19 sekä tiistaisin ja torstaisin klo 15-17

> Sekasin-chat nuorille
Keskusteluapua nuorille arkisin klo 9-24 ja viikonloppuisin klo 15-24.

> Nettitupu-chat koululaisille
Keskusteluapua kouluikäisille arkisin klo 12-18.

> Kirkon palveleva chat
Arkisin klo 12-20

> Irti Huumeista ry - Läheisille
Vertaistukea huumeita käyttäneiden läheisille.


VALTAKUNNALLISET YHDISTYKSET

> Mielenterveysomaisten keskusliiitto – Finfami ry
Mielenterveysomaisten keskusliitto – Finfami on mielenterveyskuntoutujien omaisten ja omaishoitajien valtakunnallinen edunvalvoja ja omaistyön asiantuntijaorganisaatio. Järjestöön kuuluu keskusliiton lisäksi 18 alueellista jäsenyhdistystä ympäri Suomen. Yhdistykset tarjoavat tietoa, tukea ja neuvontaa mielenterveyskuntoutujien omaisille.


> Mielenterveyden keskusliitto
Mielenterveysongelmia kokeneiden ihmisten järjestö.

Neuvonta 0203 91920
Vertaistuki 0800 177599
Arkisin klo 10-15
Chat www.mtkl.fi
Arkisin klo 12-18


> Suvanto ry
Turvallisen vanhuuden puolesta, väkivaltaa ja kaltoinkohtelua vastaan.

Valtakunnallinen ja maksuton auttava puhelin Suvanto-linja puh. 0800 06776 (Tiistaisin klo 13-15). Suvanto-linjalle voivat soittaa ikääntyneet, heidän läheisensä sekä muut ikääntyneen henkilön hyvinvoinnista tai turvallisuudesta huolestuneet.


PAIKKA- JA PALVELUHAKU

Mielenterveystalon paikka- ja palveluhaun avulla voi etsiä palveluita paikkakunnan, oireen tai palvelutyypin perusteella.

Aikuisten paikka- ja palveluhakuNuorten paikka- ja palveluhakuLasten paikka- ja palveluhaku


HOITOON PÄÄSY JA OIKEUDET

Hoitoon pääsy

Ensimmäinen askel hoitoon pääsemiseksi Kymenlaakson alueella on yhteydenotto Kymsoten asiakasneuvontaan ja -ohjaukseen. Yhteyttä voi ottaa omissa tai läheistä koskevissa kysymyksissä. Puhelimessa voidaan tarvittaessa tehdä hoidon tarpeen arviointi. Arvioinnin perusteella asiakas ohjataan oikeaan palveluun.

Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastaanotto tapahtuu ensisijaisesti terveysasemilla. Terveysasemien hoitajat, lääkärit ja muu henkilökunta kartoittavat tilanteen hoidon tarpeen arvion kautta. Terveysasemilla annetaan tarvittavaa hoitoa tai ohjataan aikuispotilaat joko terveysasemien mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajille eli Miepä-hoitajille tai alueen mielenterveys- ja päihdepoliklinikalle.

Miepä-hoitajat arvioivat tilanteen yhteistyössä lääkärin kanssa. Arvioinnin jälkeen potilaalle laaditaan hoitosuunnitelma ja tarvittaessa potilas ohjataan jatkohoitoon. Käynnit ovat asiakkaalle maksuttomia.

Hätätapauksissa hoitoon hakeudutaan hätänumeron 112 tai päivystyksen kautta.

Mielenterveys ja päihdepoliklinikat

Mielenterveys- ja päihdepoliklinikoilla hoidetaan yli 18-vuotiaita psykiatrista erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita mielenterveys- ja päihdehäiriöissä. Hoitoon hakeudutaan lääkärin lähetteellä.

Mielenterveys- ja päihdepoliklinikoiden palveluihin kuuluvat psykiatrinen tutkimus, hoito ja kuntoutus. Hoito perustuu yksilölliseen hoitosuunnitelmaan. Hoitosuunnitelmassa sovitaan hoidon tavoitteista, hoitomuodoista ja hoitojakson pituudesta. Hoitojaksot ovat aina määräaikaisia, lukuun ottamatta vaikeimpia psykoottistasoisia häiriöitä.

Psykiatrinen osastohoito

Psykiatrinen osastohoito on tarkoitettu tilanteeseen, jossa muut hoitomuodot ovat riittämättömiä. Psykiatrinen osastohoito tarjoaa tehostettua tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta.

Nuorten Matala

Nuorten Matala -yksiköt tarjoavat 13–17-vuotiaille nuorille matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa, hoidon ja tuen arviointia sekä nuoren ja perheen tarpeeseen vastaavia hoito- ja tukitoimia ilman lähetettä.

Nuorisopsykiatrian poliklinikka ja osasto

Nuorisopsykiatrian poliklinikka ja osasto on suunnattu 13–17-vuotiaille nuorille, joiden on arvioitu tarvitsevan erikoissairaanhoitoa vakaviin mielenterveysongelmiin. Poliklinikat sijaitsevat Kouvolassa ja Kotkassa. Hoitoon hakeudutaan lähetteen perusteella.

Nuorisopsykiatrian poliklinikan toiminta koostuu arviointikäynneistä, yksilö- ja ryhmähoidoista sekä perhetapaamisista ja verkostoyhteistyöstä. Hoito perustuu säännöllisesti arvioituun hoitosuunnitelmaan.

Lastenpsykiatrian yksikkö

Lastenpsykiatrian yksikön tehtävänä on lapsen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja kehityksen edistäminen ja mielenterveyden tutkiminen ja hoito yhdessä lapsen, perheen ja verkoston kanssa. Yksikössä annetaan hoitoa Kymenlaakson alle 13-vuotiaille lapsille, joiden on arvioitu tarvitsevan erikoissairaanhoitoa vakaviin mielenterveysongelmiin. Poliklinikat sijaitsevat Kouvolassa ja Kotkassa. Hoitoon hakeudutaan lähetteen perusteella.

Pyydä Apua -palvelu

Kymsoten Pyydä Apua -palvelu on tarkoitettu lapsille, nuorille ja perheille. Palvelun kautta voi pyytää apua, jos jokin oma tai perheenjäseneen liittyvä asia mietityttää. Kymsoten lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työntekijät vastaavat kysymykseen viimeistään kolmen arkipäivän kuluessa. Kysymys käsitellään luottamuksellisesti ja yhteydenottoon vastataan asiakkaan toivomalla tavalla.


Potilaan oikeudet

Terveydenhuoltolaki (30.12.2010/1326)

Terveydenhuoltolaki määrittää hoitoon pääsylle hoitotakuun, eli määräajan minkä puitteissa on päästävä hoitoon. Hoitotakuu koskee myös mielenterveyspalveluita.

Hoitoon pääsy (hoitotakuu)
Kiireellistä hoitoa (esimerkiksi psykoosissa tai itsemurhavaarassa olevalle henkilölle) on annettava asuinpaikasta riippumatta.Perusterveydenhuollossa hoidon tarpeen arviointi on tehtävä kolmen arkipäivän kuluessa, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana.
Suomessa on voimassa laki potilaan oikeuksista (785/1992). Laissa säädetään mm. seuraavista asioista:

hoitoon tarvitaan potilaan suostumushoidon on tapahduttava yhteisymmärryksessä potilaan kanssapotilaalle on annettava tiedot hänen terveydentilastaan, hoidon laajuudesta, riskitekijöistä ja hoidon vaihtoehdoistapotilaalla on oikeus tarkistaa hänestä potilasasiakirjoihin merkityt tiedot ja oikaista nehoitoa jonottamaan joutuvalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohtahoitoon tyytymätön voi tehdä muistutuksen hoitolaitoksellehoitolaitoksella on oltava potilasta avustava potilasasiamies, joka antaa potilaalle tietoa tämän oikeuksista ja avustaa tarvittaessa potilasta muistutuksen, kantelun tai korvaushakemuksen teossalapsipotilasta hoidettaessa hänen mielipiteensä on otettava huomioon silloin, kun lapsi on kyllin kehittynyt sen ilmaisemaan (arvion tekee lääkäri tai muu ammattihenkilö)lapsen huoltajalla ei ole oikeutta kieltää hoitoa, jota tarvitaan alaikäisen henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden lainsäädännöstä on kattava listaus Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla.


Omaisen oikeudet

Lähiomaiselle ei ole annettu lain tasolla tarkkaa määritelmää (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785). Näin ollen potilaan lähiomainen on aina hänen ilmoittamansa henkilö. Potilastietoja voidaan antaa vain potilaan lähiomaisille, jollei potilas ole kieltänyt näin tekemästä. Kieltoa voi olla joskus vaikea ymmärtää. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö omainen voisi antaa omia tietoja ammattilaiselle koskien potilaan tilannetta. Joskus omaisilla oleva tieto on korvaamatonta tilanteen selviämiseksi.

Aiheesta lisää: Omaisten oikeudet


Hoito tahdosta riippumatta

Jos hoitoa annetaan psykiatrisessa sairaalassa ilman potilaan omaa halua, puhutaan tahdosta riippumattomasta hoidosta. Tahdosta riippumaton hoito perustuu mielenterveyslakiin ja sille on olemassa tietyt perusteet.

Aiheesta lisää:
Potilaan itsemäärämisoikeusTahdosta riippumaton hoitoPotilaan oikeudetTietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista


OMAISEN JAKSAMINEN JA VOIMAVARAT

Omien rajojen ymmärtäminen ja niistä huolehtiminen ovat avainasemassa oman jaksaminen suhteen. Itsestä ja omista tarpeista huolehtiminen ei ole keneltäkään pois tai ketään muuta vastaan, päinvastoin. Me tarvitsemme rajat, jotta pysymme toimintakuntoisina. Jos ihminen toimii koko ajan äärirajoilla, hän väsyy eikä lopulta pysty toimimaan enää ollenkaan.

Omat voimavarat ovat kuin akku kehossa, jossa jokaisella on yksilöllinen määrä energiaa käytettävänään. Sisäinen akku vaatii niin latausta kuin kulutustakin, jotta jaksaisimme ja voisimme mahdollisimman hyvin. Se kestää hyvin tilapäisiä kuormitustekijöitä, kun sillä on mahdollisuus välillä latautua. Jos kuormittavia asioita alkaa pitkällä aikavälillä olla paljon enemmän kuin lataavia asioita, akku alkaa voida huonosti, eikä se enää lataudu kunnolla.

Akkua kuormittavia asioita voi olla monenlaisia ja ne vaihtelevat niin tilanteen kuin elämänvaiheen mukaan. Monet positiivisetkin asiat saattavat muuttua kuormittaviksi, mikäli elämässä alkaa olla liikaa tekemistä ja vaatimuksia. Onkin tärkeää oppia tunnistamaan millaisia akkua lataavia asioita missäkin hetkessä elämää tarvitsee.

Akkua lataavat tekijät tunnistaa siitä, että niitä tekee mielellään, ne tuottavat iloa ja innostusta sekä niiden tekemistä yleensä odottaa. Lataavat tekijät ovat aina yksilöllisiä. Toisesta ne saattavat tuntua mitättömiltä, kun toiselle ne ovat elintärkeitä. Akkua lataavien tekijöiden ei tarvitse olla suuria asioita, vaan ne voivat koostua arkisista pienistä asioita.

Lataavia tekijöitä voi olla esim...

Puhelu ystävälle
Aamu kahvista nauttiminen
Kävely luonnossa
Liikunnan harrastaminen
Hyvä ruoka
Päiväunet
Hyvä kirja
Hyvä elokuva
Lempisarja
Sauna
Kukkien kasvatus
Auton korjaus
Musiikki

Ihan mikä vaan mikä saa sinut hyvälle mielelle. Millainen sinun listasi on?

Tunteiden tunnistaminen ja käsittely

Kaikki tunteet kuuluvat elämään. Tunteet ohjaavat osaltaan ihmisen toimintaa ja muovaavat valintojamme. Ei ole olemassa oikeita tai vääriä tunteita. Itseään ja omaa toimintaansa voi hallita paremmin, kun oppii ymmärtämään omia tunteitaan tarkemmin.

Tunnetaidoilla tarkoitetaan tunteiden sanoittamista, tunnistamista ja ilmaisemista. Tunnetaidot vaikuttavat hyvinvointiimme sekä ohjaavat vuorovaikutustilanteita. Tunteet eivät synny tyhjästä ja onkin tärkeää ymmärtää omien tunteiden taustoja. Ihminen valitsee aina itse millaiseen toimintaan tunteet johtavat.

Tunteita voi tunnistaa pysähtymällä ja kuulostelemalla, mikä tunne on milloinkin päällä. Tunteita havainnoimalla voimme tarvittaessa nimetä tunteita uudelleen, jolloin esimerkiksi vihan tunteen takaa löytyykin pelon tunne. Havainnointi auttaa meitä löytämään vaihtoehtoisia merkityksiä ja tapoja toimia. Tunteiden tunnistamisessa on tärkeää havaita, että ne voivat heijastua myös ruumiillisina oireina esimerkiksi vatsakipuna, sydämen hakkaamisena tai käsien hikoamisena.

Jokaisen ihmisen tapa kokea tunteita on yksilöllinen. Se on sidoksissa käyttämäämme kieleen, kulttuuriin, kasvuun ja kehitykseen. Niinpä esimerkiksi surun tunne näyttäytyy monella tapaa ja emme voi koskaan varmuudella tietää miltä toisen suru tuntuu, vaikka olemme itse surua kokeneet. Läheisen oirehtiminen herättää monenlaisia tunteita. Tunteet voivat olla ristiriitaisiakin. Voimme kokea myötätuntoa ja halua auttaa, mutta myös hämmennystä, häpeää, pettymystä ja vihaa. Sanotaan, että tunteilla on tapana tarttua ja siksi on hyvä oppia ruokkimaan itseään hyvillä tunteilla ja toisaalta suojaamaan itseään toisten negatiivisilta tunteilta.

Lisää tunneharjoituksia:

Oivamieli.fi
Oivan harjoitukset kehittävät mielen ja kehon hyvinvoinnin taitoja ja auttavat kohti itselle tärkeitä asioita elämässä.

Hyvinvoinnin.fi
Tietoisuustaidot tunteiden hallinnassa – kolme harjoitusta vaikeiden tunteiden kohtaamiseen

Nuortenmielenterveystalo.fi
Toivo – Kriisistä selviytymisen oma-apuohjelma nuorille: Tunteet ja tietoinen läsnäolo.


Itsemyötätunto

Itsemyötätunnolla tarkoitetaan itseensä suhtautumista ystävällisesti ja sydämellisesti. Se on taito, jota ehdottomasti kannattaa jokaisen harjoitella!

Ajatus siitä, että itseään kohtaan voisi olla myötätuntoisempi tai armollisempi, voi tuntua oudolta. ”Eikö minusta sitten tule vain laiskempi ja itsekkäämpi, jos en jatkuvasti kritisoi itseäni?” – Ei tule! Kulttuurillemme on tyypillistä ajattelutapa, että virheistä rankaiseminen on paras tapa oppia. Ei siis ole ihme, että altistumme helposti epämiellyttäville tunnetiloille ja itsekritiikille.

Ensimmäinen askel on itsensä kohtaaminen ja omien tuntemusten ja ajatusten tarkastelu. Oman pahoinvoinnin kohtaaminen ei ole aina helppoa. Epämiellyttävien ajatusten ja tunteiden tarkastelu vaatii rohkeutta, sen sijaan, että niitä yrittäisi paeta tai tukahduttaa muilla keinoilla, kuten päihteillä. Tiedostamalla omat tunteensa, niitä voi myös lievittää paremmin. Toinen askel on oma halu ja kyky lievittää pahaa oloaan eri keinoin.

Myötätuntokeskeiseen psykoterapiaan erikoistunut työterveyspsykologi Ronnie Grandell on kirjoittanut aiheesta kirjan Itsemyötätunto (2015). Kirjasta löytyy konkreettisia neuvoja ja harjoituksia omien tunteiden ja toiminnan tarkasteluun myötätunnon kautta. Aiheeseen voi tutustua lisää myös hänen kotisivujensa kautta.

Miksi itsemyötätuntoa sitten kannattaa kehittää? Eri tutkimuksissa on huomattu, että itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä, parisuhteeseensa ja kokevat vähemmän ahdistusta ja masennusta verrattuna henkilöihin, jotka suhtautuvat kriittisemmin itseään kohtaan. On myös todettu, että itsemyötätunto auttaa kohtaamaan epämiellyttäviä tehtäviä ja kestämään vastoinkäymisiä paremmin.


Lähteet:

FinFami Uusimaa ry s.a. Omaisen opas.

Katajainen, A., Lipponen, K. & Litovaara, A. 2003. Voimavarat käyttöön. Jyväskylä: Gummerus.

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry. 2017. Omaisen ABC-koulutus. Opas ohjaajalle.

Mielenterveystalo. Tietoa mielenterveydestä. Mielenterveyden vahvistaminen. Tunteet haltuun.

Ronnie Grandell. 2015. Itsemyötätunto. Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Ronnie Grandellin kotisivut.

Podcast. Psykopodiaa / Nina Lyytinen. Aiheena itsemyötätunto. Vieraana Ronnie Grandell.

KAKSPY RY

Kakspy ry eli Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on mielen hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistäminen. Kakspy tekee työtä mielenterveys- ja päihdetyön edistämiseksi yksilö- ja yhteisötasolla Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja pääkaupunkiseudulla. Toimintaan kuuluu perhe- ja läheistyö, joka tarjoaa yksilöllistä tukea, tietoa ja neuvontaa mielen hyvinvoinnin tueksi Kymenlaakson alueella mm. psyykkisesti oireilevan perheenjäsenille ja läheisille

OTA YHTEYTTÄ

Tia Sohlman
Perhe- ja läheistyön vastaava
040 710 3237
laheiset(a)kakspy.com

KOTKAN TOIMIPISTE
Sari Manninen
Perhe- ja läheistyöntekijä
040 710 3232
sari.manninen(a)kakspy.com

KOUVOLAN TOIMIPISTE
Tiina Saavalainen
Perhe- ja läheistyöntekijä
040 710 3247
tiina.saavalainen(a)kakspy.com

Yhteydessä voi olla myös WhatsAppin tai Facebookin kautta.

Keskusteluun voi osallistua myös Läheiset mielen hyvinvointia etsimässä -facebookryhmässä.

LUE LISÄÄ

> Omaisen opas. Finfami Uusimaa ry.

Finfamin omaisen oppaassa käsitellään mielenterveys- ja päihdeongelman tunnistamista, omaisen asemaa, sekä esitellään tahoja, joilta voi saada apua.

Opas on saatavilla verkko-oppaana suomeksi (myös selkokielisenä) ja englanniksi, sekä painettuna oppaana ja ladattavana pdf-tiedostona useilla eri kielillä.

> Omaiset Mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistys ry. 2008. Mitä meille nyt tapahtuu? Ensitietoa psyykkisestä sairastumisesta ja läheisten prosessista.

Tietopaketti psyykkisestä sairastumisesta, psykiatrisesta hoidosta ja omaisten prosessista. Tehty lähinnä aikuisilla esiintyvien psyykkisten sairauksien näkökulmasta, oppaan loppuosa soveltuu myös nuorempien sairastuneiden lähipiirin luettavaksi.

> Mielenterveystalo. Tietoa sairastuneen läheiselle.

Tietoa mm. psykiatrisesta sairaalahoidosta, mielenterveys- ja päihdeongelmista, sekä saatavilla olevista tukipalveluista.

> Mikä meidän vanhempia vaivaa? Käsikirja nuorille, joiden äidillä tai isällä on mielenterveyden ongelmia. Tytti Solantaus 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Toimiva perhe -hanke.

Kuvitettu opas varttuneemmille kouluikäisille lapsille ja nuorille suunnattu opas mielenterveyden ongelmista.

> Miten autan lastani? Opas vanhemmille, joilla on mielenterveyden ongelmia. Tytti Solantaus 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Toimiva perhe -hanke.

Kuvitettu opas, jonka tarkoituksena on auttaa vanhempia ymmärtämään lapsen näkökulmaa: mitä lapset näkevät vanhemman sairaudesta ja miten he sen kokevat. Saatavana suomen- ja ruotsinkielisenä PDF-muodossa, sekä painettuna oppaana.

Lähteet:

FinFami Uusimaa ry s.a. Omaisen opas. WWW-dokumentti. [viitattu 6.9.2020].

Hietaharju, P. & Nuuttila, M. 2010. Käytännön mielenterveystyö. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Katajainen, A., Lipponen, K. & Litovaara, A. 2003. Voimavarat käyttöön. Jyväskylä: Gummerus.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785.

MIELI Suomen Mielenterveys ry. 2019. Mielenterveys elämäntaitona. Mielenterveyden ensiapu 1 –kirja. Waasa Graphics Oy.

Mielenterveysomaisten keskusliitto - Finfami ry s.a. WWW-dokumentti.

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry. 2017. Omaisen ABC-koulutus. Opas ohjaajalle.

Mielenterveystalo s.a.a Myös läheinen tarvitsee tukea. WWW-dokumentti.

Mielenterveystalo s.a.b Psykoedukaatio. Kokeile haavoittuvuus-stressi-mallia. WWW-dokumentti.

Mielenterveystalo s.a.c Tietoa mielenterveydestä. Mielenterveyden vahvistaminen. Kuinka selviydyn? WWW-dokumentti.

Mielenterveystalo s.a.d Tietoa mielenterveydestä. Mielenterveyden vahvistaminen. Tunteet haltuun. WWW-dokumentti.

Mielenterveystalo s.a.e Tietoa sairastuneen läheiselle. WWW-dokumentti.

Nina Lyytinen. 2020. Psykopodiaa. Itsemyötätunto. Vieraana Ronnie Grandell. Podcast.

Hirstiö-Snellman, P., Luodemäki, S. & Ray, K. 2009. Arjessa mukana. Omaistyön käsikirja. Helsinki: Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry.

Ronnie Grandell. 2015. Itsemyötätunto. Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Ronnie Grandell. Itsemyötätunto.

Ruishalme, O & Saaristo, L. 2007. Elämä satuttaa – kriisit ja niistä selviytyminen. Helsinki: Tammi

Saari, S. 2000. Kuin salama kirkkaalta taivaalta – kriisit ja niistä selviytyminen. Helsinki: Otava

Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326.

Valvira. 2019. Omaisten oikeudet. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. WWW-dokumentti.

Tämän oppaan ovat Kakspyn kanssa yhteistyössä sosiaalialan opinnäytetyönään laatineet Sofia Spets ja Annina Laine Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

"Toivomme matkan hyvän mieleen jatkuvan ja mahdollisimman monen tälle matkalle löytävän."
- Kouvolassa 12.10.2020, Annina ja Sofia